Mauton Marsalkka

Suomalaisella vehnäoluella ei ole saksalaisten tai belgialaisten serkkujensa tasoista perinnettä, vaan vehnäoluiden suosio suomalaisessa panimokulttuurissa on vasta hiljalleen kehittymässä. Parhaimmilla tällainen juurettomuus voikin johtaa ennakkoluulottomiin ja yllätyksellisiin tuotteisiin, kun traditio ei liiaksi sanele juoman luonnetta. Esimerkkinä voisi mainita yhdysvaltalaiset pienpanimot, jotka rohkeasti yhdistelevät eri olutkulttuurien vivahteita.Valitetettavasti suomalaispanimot ovat muutamaa piristävää poikkeusta lukuun ottamatta tyytyneet tekemään umpitylsiä ja mielikuvituksettomia oluita. Tämä trendi jatkuu myös vehnäoluissa.

Edellä mainittuun kuvaukseen sopii hyvin myös Saimaan Juomatehtaan Marsalkka Luomuvehnä. Juoma on oljenkeltainen ja hieman samea. Vaahto on melko suurikuplainen ja häviää nopeasti. Tuoksussa voi aistia hieman banaania ja sitruunaa. Melko matalahappoista ja ohutta suutuntumaa seuraa kevyt sitruksinen vivahde ja lopun humalointi. Tämä arkinen ilmestys saa jatkossakin kerätä pölyä kaupan hyllyssä, parempia vehnäoluita on tarjolla riittämiin. Marsalkka Luomuvehnä yltää vaivoin kolmeen tähteen.

Laatua maitokaupasta

Harvoinpa ruokakauppojen hyllyiltä tulee tehneeksi varsinaisia olutlöytöjä. Tiukka alkoholilainsäädäntömme rajoittaa alkoholivolyymiä siinä määrin, että monen oluttyylin osalta on käytännössä mahdoton valmistaa huipputasoista ruokakaupassa myytävää versiota.

Brittiläistyylistä bitter alea voisi tyylinä pitää yhtenä poikkeuksista. Koska tyypillinen lajinsa edustaja sisältää alkoholia vain noin neljän tilavuusprosentin verran, voi monia laadukkaita bittereitä saada hyvin varustetuista ruokakaupoista. Tällä kertaa iloisen yllättäjän kunnian saa St. Peter's Best Bitter, jota voi ostaa ainakin S-ketjun kaupoista. Hinnoittelu tosin hipoo kohtuuden ylärajoja.

Väriltään juoma on kuparinpunertava. Tuoksussa tuntuvat toffee ja humalan aromit. Lempeähappoinen suutuntuma vaihtuu maltaan karamellimaiseen makeuteen. Lopussa tuoreen humalan aromi ottaa vallan. Puhdaslinjainen, konstailematon ja hyvänmakuinen tuote ansaitseet täydet viisi tähteä.
 

Lämpöä Belgiasta

Kasteel Winter -olut tulee Van Honsebrouckin panimolta Belgiasta. Se on tyyliltään Belgian strong ale ja sen alkoholivolyymi on peräti 11 prosenttia. Oluen voi lunastaa itselleen Alkon jouluolutvalikoimasta kohtuulliseen, noin neljän ja puolen euron hintaan.

Kasteel Winter on sameahko ja väriltään hyvin tumma, lähes musta. Kirkasta valoa vasten väri taittaa punaiseen. Ruskea ja pienikuplainen vaahto viihtyy pinnalla hetken. Tuoksussa erottuvat tumman suklaan ja espressokahvin aromit. Suutuntuma on täyteläinen ja pirteähappoinen. Makeassa, hieman sokerisessa maussa toistuvat suklaiset ja kahviset sävyt. Lopetus on sekoitus makeutta ja alkoholin lämpöä.

Kasteel Winter sopinee hyvin jälkiruoan kanssa nautittavaksi tai sellaisenaan talvi-illan lämmikkeeksi. Tätäkään olutta ei tule nauttia liian kylmänä, jotta sen aromit pääsevät täysin oikeuksiinsa. Viisi tähteä.

Talvi-illan mestari

Fuller's Past Masters -sarjaan kuuluva 1966 Strong Ale löysi ostoskoriini Tukholman-matkalla. Tästä sarjasta olenkin jo Old Burton Extran blogissani arvostellut. Past Masters 1966 Strong Ale kuuluu Systembolagetin valikoimaan, Suomesta tätä olutta ei tietääkseni saa. Systembolaget, eli Alkon ruotsalainen vastine, on muutenkin matkaajalle tutustumisen arvoinen kohde. Myymäläketju tarjoaa miellyttävää vaihtelua Alkon valikoimaan tottuneelle, ja toimii myös näyteikkunana ruotsalaiselle pienpanimo-osaamiselle. Systembolagetin yleinen hintataso on kotimaan hintoihin tottuneelle kohtuullinen.

Past Masters 1966 Strong Ale on väriltään tummanpunainen ja muodostaa lasiin pienikuplaisen vaahdon. Makea tuoksu tuo mieleen rusinakeiton. Suutuntuma on lempeän matalahappoinen. Maussa kuivatut hedelmät yhdistyvät maltaiseen karamellisuuteen ja sokeriin. Lopussa tunnelmaa hallitsevat alkoholin lämpö ja hennommin humalan katkerot. Past Masters 1966 Strong Ale hipoo täydellisyyttä talvi-illan lämmikkeenä, kunhan sitä ei nauti liian viileänä. Täydet viisi tähteä.

Talvihorros

Arvostetun coloradolaisen Great Divide Brewingin talviolut, Hibernation Ale, kuuluu Alkon tämänvuotiseen jouluolutvalikoimaan. Kyseessä on englantilaistyylinen strong ale. Tyylinsä mukaisesti juomassa on reilusti alkoholia, peräti 8,7 prosenttia. Neljän ja puolen euron hintaa voi pitää kohtuullisena.

Hibernation Ale on mahonginruskea, vaahto ei viihdy pitkään lasissa. Tuoksusta löytyy kuivattuja hedelmiä sekä karamellimaisia sävyjä. Maussa maltaisesta karamellimaisuudesta siirrytään lopetusta kohti alkoholin lämpöön. Jälkimaussa voi aistia myös tuoreen humalan aromeja.  Juoma ei suoraan sanoen ole aromeiltaan kovinkaan jouluinen, mutta kiistattoman nautittavana oluena se ansaitsee neljä tähteä.

Savuherkku

Taas on joulujuomien aika. Alkoon onkin jo ilmestynyt kirjava joukko erilaisia jouluoluita, osa vanhoja tuttuja ja osa uusia tuttavuuksia. Yleensä varmana joulun etiäisenä on ollut Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbockin ilmestyminen hyllyyn. Bambergista Etelä-Saksasta tuleva olut on jo useamman vuoden kuulunut suosikkeihini. Tänä vuonna asiat ovat hieman toisin, tarjolla on saman panimon Aecht Shclenkerla Eiche Doppelbock. Kyseessä on tuplapukkityylinen vahva lager, panimon perinteeseen sopien savuinen sellainen. Alkoholia oluessa on kahdeksan prosenttia.

Doppelbock on tummanruskea ja kohtuullisen runsasvaahtoinen. Tuoksusta löytyy tuttu tervainen savuaromi yhdistettynä hentoon tammisuuteen. Maku on täyteläisen savuinen ja tuo vahvasti mieleen paistetun pekonin. Kahdeksan prosentin alkoholivolyymi paljastuu viimeistään lämpimän lopetuksen myötä. Ei ehkä jokaisen makuun, mutta omassa arvostelussani Doppelbock saa Urbockin tapaan täydet viisi tähteä.

Isoveli

Yhdysvaltalaisen Boulevard Brewingin Single-Wide IPA sai blogissani jokin aika sitten täydet viisi tähdeä. Samaa teemaa jatkava isoveli Double-Wide IPA oli siis itsestää selvä ostos, vaikkakin kahdeksan euron hinta Alkossa hieman kirpaisi. Oluttyylin puolesta puhutaan edelleen India Pale Alesta, mutta alkoholivolyymiin noustessa ja humaloinnin voimistuessa voidaan käyttää double- tai imperial-etuliitettä.

Boulevard Double-Wide IPA on kuparinruskea. Vaaleanruskea vaahto on ehkä kestävin, mitä olen oluessa tavannut. Tuoksussa humalan pihkaiset aromit sekoittuvat karamellisuuteen ja kuivattuihin hedelmiin. Makua voisi kuvailla kuivahedelmäsekoitukseksi. Loppua kohti voimakkaan humaloinnin havumaiset sävyt ottavat vallan. Kyseessä on kiistatta laatutuote, mutta tässä tyylissä arvostan pidän enemmän tuoreista ja raikkaista aromeista. Double-Wide IPA saa neljä tähteä.